Joulusauna

Kävin viimeviikonloppuna vanhempieni pihasaunassa saunomassa ja tuli hieman jouluinen fiilis siellä kynttilän hämärässä valossa kylpiessä. Tällä kertaa siis kerron vähän meidän jouluaaton saunomisesta.

Aamulla mietitään missä järjestyksessä tänä vuonna. Onko joulusauna ennen jouluruokaa ja miten Joulupukin tulo vaikuttaa aikatauluihin. Täydellä vatsalla ei tee oikein mieli saunoa, mutta nälkä kuitenkin ehtii tulla. Onneksi jouluna saa syödä milloin vain, joten kyllä sitä yleensä päädytään siihen lopputulokseen, että päästään saunanpuhtaina istumaan joulupöytään.

Arkena lämmitämme saunan illalla, mutta jouluna kaikki on toisin. Vanhempieni luona ollessamme alkaa pihasaunan lämmitys tietenkin hyvissä ajoin, että se ehtii lämmetä. Halot kannetaan liiteristä ja vesi tuodaan löylyhuoneeseen. Isäni rakensi pihasaunamme muutama vuosi sitten ja juoksevaa vettä sinne ei siis tule.

Suomalaiset ovat yleensä kovia saunojia ja joulusaunalla on tärkeä osa joulunvietossamme. Pidän itse kaikesta vähän mystisestä ja varsinkin suomalaisista kansanperinteistä. Entisaikoina lepyteltiin haltioita ja annettiin vainajillekin joulusaunavuoro, saunatontusta nyt puhumattakaan. Joulusaunassa oli omia rituaaleja, jotta tulevasta vuodesta tulee hyvä ja vähäsääskinen.

Vielä nykyäänkin voin aistia noita entisajan vanhoja taikoja joulusaunan lempeissä löylyissä. Ilmassa on muutenkin taikaa ja saunominenkin saa talven pimeimpään aikaan osakseen ihan erilaisen huomion. Vanhan perinteen mukaan joulusaunassa pitäisi pysytellä hiljaa, mutta kuka saa joulupukkia odottavat lapsukaiset rauhoittumaan edes saunan lämmössä? En minä ainakaan. Lapset kuitenkin pitävät saunomisesta ja ovatkin kovempia saunojia kuin minä, joten rauhallinen saunahetki on tällä hetkellä haave vain. Mutta joulu on kuitenkin suurelta osin lasten juhla, joten annetaan lasten leikkiä – tänään ei jakseta nipottaa pienistä 🙂

Sauna on tietenkin pesty ennen joulua mäntysuovalla ja vienosti sen tuoksu saattaa vielä leijailla ilmassa. Kunnes se peittyy kesällä kerättyjen koivunlehtien huumaavaan aromiin, joka tuo joulusaunaan ihania muistoja lämpimistä kesäpäivistä.

Kun alkaa tulla liian kuuma on aika mennä jäähylle. Pehmyt lumi antaa mahdollisuuden käydä kierimässä lumessa, mutta kuka uskaltaa mennä? Minä ainakin! Sitten kiireen vilkkaa takaisin saunan lämpöön nauttimaan verenkierron kiihtymisestä ympäri kehoa. Kuinka ihana tunne!

En muuten välitä oikein limuista, mutta joulusaunaan täytyy saada aitoa Coca Colaa ja mieluiten lasipullosta. Kun pullo on tyhjä on pikkuhiljaa aika alkaa pesulle. Vaikka vuosi ei vielä vaihdu, voi joulusaunassa jo pestä pois vanhan vuoden syntejä ja alkaa puhtain mielin valmistautumaan jouluillan viettoon.

Päälle puetaan puhtaat vaatteet, hiukset kammataan ja naamat rasvataan. On aika palata pirttiin. Matkalla täytyy pysähtyä tähtitaivaan alle – nyt on se mahdollisuus hetken rauhaan ja hiljaisuuteen – katsella hetken aikaa tuikkivia valoja, hengittää rauhassa sisään ja ulos. Mieleen saattaa hiipiä ajatuksia oman itsensä pienuudesta suuren avaruuden äärellä. Pakkasen alkaessa nipistellä poskipäitä on aika jatkaa matkaa.

Mieli on rauhallinen, lämpö viipyilee iholla ja kaikki on hyvin. Joulunvietto saa jatkua. 

-Tiina-